20.2.2011

Kuvauskeikkojen parasta antia

Kuten edellisessä merkinnässäni nopiaan mainitsin, kuvauskeikkoja voisin tehdä niin paljon kuin tarjolla olisi. Kun toimeksianto on ottaa kuva hyvin spesifistä kohteesta/tilanteesta/menetelmästä/tapahtumasta, on kerrassaan mahtava päästää luovuus valloilleen.

Yksi esimerkki kuvauskeikan huikeudesta oli Vaihtopenkin tammikuun numeroon tehdyn jutun kuvitus. Toimittaja Aleksis Ärje haastatteli JYPin maalivahtivalmentaja Ari-Pekka Siekkistä, hänen metodeistaan, millä pureutuu aktiivimaalivahtien korvien sisään. Allun luova hulluus tuotti tulosta ja hän keksi ottaa keikalle mukaan pieniä apuvälineitä...

Kuva otettiin JYPin medialle järjestämillä pelikahveilla. Tilanne keräsi taustalle useampiakin uteliaita seuraajia ja aiheutti hyvää naurunremakkaa. Allu otti myös tilanteesta sen pakollisen making of -kuvan:


Pakko oli ihan uteliaisuuttani kaivaa kamerastani se kuva, mikä juuri tuossa tilanteessa otettiin.

On äärimmäisen hauskaa verrata kahden eri kameran kuvia samoista tilanteista - väistämättäkin kuvakulma on eri, joten kuva myös näyttää erilaiselta. Tätä teen monesti esimerkiksi lätkäpeleistä, jossa olen ollut kuvaamassa. Kamerassani on pelien jälkeen käytännössä sama kuva kuin mikä vaikkapa Keskisuomalaisesta löytyy - sitten voikin vertailla, kummalla on ollut parempi ajoitus, parempi kuvanlaatu (tässä häviän aina) ja parempi sijainti.

Tässä se sitten tosiaan se kuva, jonka tuossa making of -hetkellä otin:


Kuvassa siis Ari-Pekka Siekkinen työkalujensa kanssa, psykiatrin penkissä maalivahti Pekka Tuokkola.

Lehteen tuo muuten ei päätynyt, vaan vähän eri kuvakulma:


Tuo on yksi all ttime favorite -kuvistani. Naama ei pysy pokkana koskaan tuota otosta katsellessani.

Kuvassa katosta hohkaava sininen valo tuo jotenkin vielä absurdimman fiiliksen kuvasta. Peki on sohvalla täysin pahaa-aavistamattomana siitä, että Kenkä häärää juuri hänen pääkoppansa kanssa vasaran talttapään ja mattoveitsen kanssa... Alkuperäisessä suunnitelmassahan työkalujen tilalla piti olla pora, mutta sitä ei sitten koskaan ehditty tilaisuuden alkuun mennessä hankkia. Näin mentiin, enkä lainkaan dissaa lopputulosta!

0 kommenttia: