Olin jatkaa ensimmäistä, vakuuttavaa argumenttiani väittämällä, etten tiedä mistä moinen johtuu. Paskapuhetta! Tiedän varsin hyvin mistä se johtuu.
Sunnuntaiden alakulo johtuu siitä, että taakse jäänyt viikonloppu on eletty, edessä on maanantai - päivistä pahin (tai toiseksi pahin, sunnuntain jälkeen, miten kukin haluaa asian kokea) ja jälleen viikko täynnä töitä/koulua, velvoitteita ja muuta ikävää tai vähintään keskinkertaista ennen seuraavaa viikonloppua. Sunnuntaieläjän rooli on pohtia tulevaa viikkoa, mitä kaikkea siihen mahtuu ja kuitenkin yrittää viettää vapaapäivää rentoutumalla. Helppo homma...
Sunnuntaina ajatukset kiertävät samaa rataa. Mitä pitäisi vielä tehdä, mitä huomenna pitää tehdä, mitä ensi viikolla pitää tehdä. Kyseessä on oravanpyörä, josta olen jo vuosia yrittänyt päästä eroon - onnistumatta edes vähää alusta. Vaikka opiskelut peruskoulun ja lukion jälkeen muuttivat muotoaan totaalisesti (opiskelusta tuli mielekästä!), en sunnuntain kirouksesta ole onnistunut pääsemään eroon.
Mentaaliharjoitukset lienevät ainoa keino selvitä vielä jonain päivänä sunnuntaiahdistuksesta. Otetaanpa tälle päivälle pieni harjoitus...
Sunnuntai. Missiona tälle päivälle kirjoittaa Jämsän ammattiopistoa koskeva juttu valtavan, 10 000 merkin mittaisesta materiaalista. Oho, tein sen juuri! Lisäksi pitäisi suunnitella huominen juttukeikka. Iso juttu, paljon kysymyksiä, yritysmaailmaan pureutumista. On siis tehtävä paljon taustatyötä kysyäkseen oikeat kysymykset. Tähän en usko kuitenkaan menevän tuntia kauempaa.
Maanantaina klo 10.30 juttukeikka Riihivuoressa. Jutun paukuttaminen pikaisesti, koska dedikset paukkuvat. Lisäksi aamusta pitäisi yrittää saada hoidettua kuvitus ammattiopistoa koskevaan juttuun. Koska dedikset paukkuvat. Uskon näistä selviäväni kuitenkin moitteetta.
Jatkoajan Jyväskylän-toimituksen organisointi. Pelejä Jyväskylässä on ensi viikolla kolme tai neljä, riippuen miten D Team pelaa pudotuspelejään. Näihin pitäisi löytää ainakin kaksi raportintekijää (mahdollisesti kolme) ja riippuen siitä, miten D pelaa, mahdollisesti myös yksi ennakontekijä. Viime aikoina tekijöiden löytäminen on ollut puhelin kourassa istumista. Ärsyttävää, olen aina penännyt oma-aloitteisuutta.
Ensi viikolla muuta? Muutamme ihanaan kämppään, enkä usko projektin olevan kummoinen. Tavaraa ei ole paljoa. Tätä odotan innoissani. Tästä johtuen en myöskään usko ehtiväni tehdä kovin paljoa työhommia ensi viikolla, joten melkeinpä lomaviikosta voisi puhua!
Kaksi viikkoa olemme T:n kanssa puhuneet menevämme pitkästä aikaa Bricksiin syömään, joten se lienee ensi viikolla ohjelmassa. Lisäksi veikkaan muutamaa illanviettoa Matsi-baarissa.
Viikonloppu on vailla suunnitelmia. Parasta. Todennäköisesti viikonloppuna olemme jo uudessa asunnossamme.
Tämä mentaaliharjoitus on nyt tehty. Tulos: maanantain rypistystä lukuun ottamatta mahtava viikko tulossa. Miksi ihmeessä siis mieltäni kalvaa tämä tuskainen sunnuntaiahdistus?!
Kuvailustani voinee selkeästi päätellä sen, että elän aikalailla kaikesta mielekkäästä ja hauskanpidosta. Teen töitä sen vuoksi, että pystyn muun ajan elämään. En ole sitten tippaakaan työorientoitunut ihminen. Vaikka tykkään työskennellä hienojen ihmisten kanssa ja tunnen äärimmäisen suurta tyytyväisyyttä onnistuessani jossain tehtävässä, ei työnteko silti ole minulle mikään juttu. Jos voittaisin lotossa, tekisin töitä vain sen verran kuin minua huvittaisi. Juttukeikka silloin tällöin, kuvauskeikkoja sitten vähän useammin.
Se, mikä eniten rypistää on se, ettei tätä sunnuntaita voi viettää hauskanpitoon liittyen. Hauskanpito tässä tapauksessa käsittää minulla perinteisen sunnuntai-illan vieton Matsi-baarissa. Ken Otila -visaan osallistun lähinnä taustapiruna. Mulla on ollut tapana tietää yksi varma vastaus per kisa - nyt jo kahden sunnuntain vakuuttava putki! Ensin tiesin, mitä jyväskyläläisjoukkuetta Tero Kelhälä valmentaa ja heti seuraavalla viikolla sen, kenestä jääkiekkoilijasta ystäväni Jukka Suutari kirjoitti kirjan. Viime sunnuntaita ei voida laskea mukaan, sillä tulin paikalle vasta kahden kierroksen jälkeen, joten se varma vastaus olisi tullut ensimmäisellä kierroksella. Olisin tosin ainakin tarjonnut kysymykseen "millä jalkapallojoukkueella on suurin liikevaihto" tms. sen oikeaa vastausta Real Madridia. Tää on joku knoppi, jonka olen joskus kuullut.
No. Tämä sunnuntai menee siis työpainotteisesti. Toisaalta lähden kohta vierailemaan Muuramessa, viemässä hädässä olevalle ystävälleni TUNKIN. Ihan kiva piristys sunnuntaipäivään!
Vaikka lopputulema on se, että tämä päivä ei ole niin hanurista eikä ensi viikkokaan ole hanurista, en pääse sunnuntaiahdistuksesta mihinkään. Sunnuntai on sunnuntai, tulee varmasti aina olemaan sunnuntai. Pyhä päivä, saatana.
Pitäisikö termi "maanantaikappale" muuttaa "sunnuntaikappaleeksi"? Minusta pitäisi.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti