MM-hiihtoja ja murtunut kylkiluu

Tulipa hassu deja vu -tyyppinen olo keskiviikkona töissä. Olin juuri tekemässä ankaraa taustatyötä perjantaiseen haastatteluun, kun avokonttoritoimituksen viimeisimmästä looshista toimittaja Liisa ilmoitti naisten parisprinttien hiihdettäneen kello 15.15. Menossahan ovat hiihdon MM-kisat, tänä vuonna hiihdetään Oslossa.

Kuusi vuotta sitten olin hiihtolomaviikon tienoilla – helmi-maaliskuun vaihteessa – kahden viikon työharjoittelussa Jämsän Seudussa, silloisessa Koillis-Hämeessä. Silloin oli menossa ensimmäinen työjakso missään lehdessä koskaan, eli täysin keltanokkana, pystymetsästä olin toimitukseen silloin astellut.

Hiihdoista en sen enempää muista, mutta toimituksessa laahauksia katsottiin (ainakin) yhdestä televisiosta, äänet päällä, ja välillä selostuksen metakka tuntui ärsyttävän jo ihan suunnattomasti. Minä kun tunnetusti olen vähän huono keskittymään.

Helmi-maaliskuun vaihteessa 2011 istun taas paikallislehden toimituksessa katsomassa hiihtoja. Tähän väliin on mahtunut kuusi vuotta enemmän tai vähemmän aktiivista toimittajan työtä ja listalle neljä lehteä. Enää en ole se harjoittelija siellä toimituksen nurkassa, joka tekee kissanristiäiset ja muut. Olen ihan oikea toimittaja! :)


No mutta ei siitä sen enempää. Kunhan tuli mieleeni.

Olin torstaina kuvaamassa JYP-SaiPa-peliä jäähallilla. SaiPa sai jossain vaiheessa peliä ylivoiman, olin niiden hyökkäyssinisen kohdalla, katsomoaukolla kuvaamassa. Niinhän siinä sitten, että SaiPan pakit syöttelivät kiekkoa, ja minä odotin Richard Lintnerin laukovan syötöstä, joten sihtasin valmiiksi maalille... Lintner ei saanut syöttöä kiinni, ei siis yrittänytkään laukoa, joten kiekko pomppasi katsomoon... päin mua. Ja osui suoraan kylkiluuhun.

Nyt sitten lienee kylkiluu murtunut, sillä syvään hengittäessä pistää aikalailla. Semmosta se lätkäkuvaaminen on - taas tuli hyvä muistutus, että valokuvaajienkin pitää muistaa seurata peliä. Tosin siinäpä se ongelma onkin - mikäli aikoo saada tilannekuvia, on pakko ennakoida. Silloin ei vain aina voi seurata pelkkää kiekkoa.

Sitä paitsi minä kyllä odotan, että pakki-pakki-syötöstä LAUOTAAN, eikä yritetä epätoivoisesti ottaa syöttöä vastaan.